Mediatiedotteet

MEDIATIEDOTE 27.11.2019

Paasikivi-Seuran vuosikokous pidettiin 27.11.2019 Ravintola Postitalossa Helsingissä.

Tilaisuuden avasi Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Matti Vanhanen.

Paasikivi-Seuran vuosikokouksessa puheenjohtajaksi uudelleen valittiin eduskunnan puhemies Matti Vanhanen. Varapuheenjohtajiksi valittiin kansanedustaja, dosentti Erkki Tuomioja sekä kansanedustaja, valtiotieteiden maisteri Wille Rydman. Seuralle valittiin myös uusi valtuuskunta. Paasikivi-Seura onnittelee lämpimästi valittuja.

Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen. Kokouksessa seuran puheenjohtaja Matti Vanhanen esitteli tulevan kauden toimintasuunnitelman ja uuden strategian. Hän totesi myös, että ensi vuosi on presidentti J.K. Paasikiven 150-vuotisjuhlavuosi, jolloin avataan J.K. Paasikiven elämäntyötä esittelevä portaali ja eri puolella Suomea järjestetään useita tilaisuuksia, joissa käsitellään Paasikiven eri tehtäviin liittyviä teemoja.

Lisätietoja juhlavuodesta
https://www.paasikivi-seura.fi/puheenjohtaja-matti-vanhasen-blogi/

Seuran hallinto ja uusi strategia ovat nähtävillä linkissä
www.paasikivi-seura.fi/seuran-hallinto/

Vuosikokousesitelmä

Kokousta ennen vuosikokousesitelmän piti Ulkoministeri Pekka Haavisto.
Aiheena oli ihmisoikeusperustainen ulkopolitiikka.
Vuosikokousesitelmä on luettavissa linkistä www.paasikivi-seura.fi/pidettyja-esitelmia/

Kiitos puheenvuoroista ja keskustelusta!

Lisätietoja ja valokuvat: Katariina Enäjärvi-Miinin katariina.enajarvi@paasikivi-seura.fi
www.paasikivi-seura.fi ja @PaasikiviS

MEDIATIEDOTE 21.11.2019

Paasikivi-Seuran kokous pidettiin 21.11.2019 klo 18.15 alkaen Ravintola Postitalossa Helsingissä. Tilaisuuden avasi Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Matti Vanhanen.

Tilaisuudessa puolueiden puheenjohtajien perinteisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjapuheen piti Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo. Hänen teemanaan illan puheessa olivat feministinen ulkopolitiikka ja kokonaisvaltainen turvallisuuskäsitys. Aiheena oli sen lisäksi sisäministeriön tilannekatsaus.

Puhe on luettavissa kokonaisuudessaan linkistä
Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo Paasikivi-Seurassa 21.11.2019

Ohisalo painotti puheessaan feministisen ulkopolitiikan osalta, että ”Feministisen ulkopolitiikan ei ole tarkoitus korvata perinteistä ulkopolitiikkaa. Sen on tarkoitus täydentää sitä. Sen on tarkoitus antaa näkökulmia, jotka muuten saattaisivat jäädä politiikanteossa paitsioon. Konfliktien ehkäisyn ja niiden kestävän ratkaisemisen kannalta on välttämätöntä arvioida, mikä on tyttöjen ja naisten asema konfliktin keskellä.”

Kokonaisturvallisuuden osalta Ohisalo nosti esille inhimillisen turvallisuuden käsitteen ja Suomen maailman turvallisina maana:

-”Inhimillisen turvallisuuden käsite ei tarkastele turvallisuutta kansallisvaltion näkökulmasta, vaan nostaa turvallisuustarkastelun keskiöön yksittäisen ihmisen. Inhimillisen turvallisuuskäsityksen mukaan tärkeintä on se, että ihmiset saavat elää vapaana pelosta ja puutteesta.”

-”Meille sisäinen turvallisuus on sitä, että väestömme voi nauttia oikeusjärjestelmän suomista oikeuksista ja vapauksista ilman rikosten, onnettomuuksien tai odottamattomien häiriöiden aiheuttamaa pelkoa ja turvattomuutta. Tilastollisesti tarkastellen Suomi on maailman turvallisin maa.”

Tilaisuuden päätteeksi Paasikivi-Seura muisti seuran varapuheenjohtaja, professori Martti Häikiötä.  70-vuotisjuhlan kunniaksi hänen elämäntyöstään kertoi professori Vesa Vares  otsikolla ”Martti Häikiö – hymyilevä tutkija”. Seuran puolesta lämpimät onnentoivotukset esitti Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Matti Vanhanen.  

Lisätietoja ja valokuvat katariina.enajarvi (a) paasikivi-seura.fi 
www.paasikivi-seura.fi @PaasikiviS

MEDIATIEDOTE 21.10.2019

YKSI VALTAKUNNAN PARHAITEN VARJELLUISTA SALAISUUKSISTA
POHJOINEN ULOTTUVUUS 2.0

Paasikivi-seuran ja ulkoministeriön pohjoisen ulottuvuuden 20-vuotisseminaarissa Säätytalolla 18.10.2019 keskusteltiin laajasti pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuksista – onnistumisista, käynnissä olevista hankkeista sekä tulevaisuuden näkymistä.

Tilaisuuden aluksi Paavo Lipponen, pääministeri 1995-2003, avasi Pohjoisen
ulottuvuuden 20-vuotista taivalta ja tilaisuuden päätteeksi pohdittiin kansanedustaja Mari-Leena Talvitien johdolla Pohjoisen ulottuvuuden tulevaisuutta teemalla – mitä seuraavaksi? Seminaarin päätöspuheenvuoron piti Paasikivi-Seuran varapuheenjohtaja, kansanedustaja Erkki Tuomioja.

Tilaisuuden tallenne ja ohjelma kokonaisuudessaan ovat nähtävissä linkistä
Pohjoinen ulottuvuus 2.0 seminaaritallenne 18.10.2019

Avauspuheenvuorossaan Pohjoisen ulottuvuuden syntyyn merkittävästi vaikuttanut Paavo Lipponen nosti esille, että ”kun 20 vuotta on kulunut Pohjoisen ulottuvuuden yhteistyön käynnistymisestä, on aika päivittää se. Silloin on puhuttava suoraan ja avoimesti EU:n Venäjä-politiikasta. Se on lievästi sanoen puutteellisesti linjattu. Ns. valikoivan yhteistyön periaatteen sisältö on määriteltävä ja linjattava siten, että siihen kuuluu ainakin ympäristöyhteistyö. Pohjoisen ulottuvuuden kaikki kumppanuudet toimivat asioissa, joissa yhteistyö Venäjän kanssa on EU:n omien etujen mukaista.”

Ulkoministeriön osastopäällikkö Maimo Henrikssonin ja suurlähettiläs Petteri
Vuorimäenmoderoimissa paneelikeskusteluissa tarkasteltiin Pohjoisen ulottuvuuden keskeisiä onnistumisia, käynnissä olevia hankkeita ja tulevaisuutta useasta eri näkökulmasta ja eri kumppanuuksien kannalta.

Ensimmäisen paneelikeskustelun moderaattori, ulkoministeriön itäosaston
osastopäällikkö Maimo Henriksson pitää pohjoisen ulottuvuuden tulevaisuuden osalta erityisen tärkeänä poliittisen tason sitoutumista ja näkyvyyttä. Suomi haluaa EUpuheenjohtajakaudellaan kiinnittää huomiota alueellisen yhteistyön tärkeyteen. Ympäristöyhteistyö ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjunta, alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö ovat Suomen painopistealoja. Nyt pidetty seminaari on osa laajempaa kokonaisuutta, joka huipentuu Helsingissä marraskuun lopussa järjestettävään kansainväliseen kutsuvierastapahtumaan.

Pohjoisen ulottuvuuden tulevaisuutta käsittelevässä puheessaan Mari-Leena Talvitie puolestaan painotti, ”jotta Suomi voi olla kokoaan suurempi maailmalla Pohjoisen ulottuvuuden politiikka tarvitsee kansallisia tavoitteita ja resursseja”

Tilaisuuden päätöspuheenvuoron pitänyt Paasikivi-Seuran varapuheenjohtaja,
kansanedustaja Erkki Tuomioja totesi, että ”Pohjoisen ulottuvuuden 20-
vuotisseminaarin otsikossa PU:ta luonnehdittiin yhdeksi valtakunnan parhaiten
varjelluksi salaisuudeksi. Pohjoista ulottuvuutta menestystarinana valoitettiin tilaisuuden puheissa ja paneeleissa niin hyvin, ettei kerrottuja asioita koske minkäänlainen salassapitovelvollisuus. Menestyksen kolmeksi tekijäksi voi identifioida ensinnäkin sen, että vuodesta 2006 alkaen PU muuttui EU:n politiikasta kaikkien neljä osapuolen (EU, Islanti, Norja ja Venäjä) yhteiseksi kumppanuudeksi, mikä vapautti Venäjän käsijarrun ja on hyvä esimerkki siitä, mitä EU voisi muutoinkin tehdä kymmenien erilaisten kumppanuuksiensa toimivuuden parantamiseksi. Toiseksi sen hyviä konkreettisia
tuloksia tuottaneen käytännönläheisyyden (ympäristö-, sosiaali- ja terveys-, logistiikkaja liikenne- sekä kulttuurikumppanuuksien merkeissä) ja kolmantena suomalaisten toimijoiden kiitettävä aktiivisuus, jota kukaan muu ei olisi korvannut.”

Pohjoisesta ulottuvuudesta (PU) tuli virallisesti osa Euroopan unionin
ulkosuhdepolitiikkaa vuonna 1999. PU oli Suomen aloite, jonka tavoitteena oli EU:n tuella edistää vakautta, hyvinvointia ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa aina arktisilta alueilta Itämerelle saakka. Vuosien varrella PU on muotoutunut EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin yhteiseksi pohjoisten alueiden politiikaksi. Sen puitteisiin on syntynyt neljä kumppanuutta, joiden avulla edistetään käytännön yhteistyötä ympäristön, liikenteen, terveyden ja kulttuurin alalla. Lisäksi PU:n puitteissa toimii Pohjoisen ulottuvuuden instituutti ja Pohjoisen ulottuvuuden yritysneuvosto. Pohjoisen ulottuvuuden tunnetuimpia saavutuksia ovat Itämeren tilaa parantaneet jätevesihankkeet Luoteis-Venäjällä ja Kuolan niemimaan ydinturvahankkeet. PU on myös paljon muuta. Seminaarin tarkoituksena oli tarkastella, mitä kaikkea pohjoinen ulottuvuus on saanut aikaan 20-vuotisen toimintansa aikana, mikä on sen rooli nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa ja mitkä ovat sen tulevaisuuden näkymät.

Suomen aiemmilla EU-puheenjohtajuuskausilla ensimmäinen PU:n ulkoministerikokous sekä Eurooppa-neuvosto vuonna 1999 vahvistivat Paavo Lipposen pääministerikaudella PU:n osaksi EU:n ulkosuhdepolitiikkaa, ja vuonna 2006 PaasikiviSeuran puheenjohtaja, eduskunnan puhemies Matti Vanhasenpääministerikaudella ja seuran varapuheenjohtaja Erkki Tuomiojan ulkoministerikaudella PU uudistettiin tasavertaiseksi kumppanuudeksi EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin kesken. Yhdysvallat, Kanada ja Valko-Venäjä ovat Pohjoisen ulottuvuuden tarkkailijoita. Pohjoinen ulottuvuus on keskeinen osa Suomen ja EU:n ulkosuhteita niin Suomen EUpuheenjohtajuuskaudella 2019 kuin tulevaisuudessakin.

OHJELMA

I Pohjoinen ulottuvuus – mitä se on?
Paavo Lipponen, pääministeri 1995-2003

II Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuudet – saavutukset ja haasteet
Paneelikeskustelu
Moderaattori: Maimo Henriksson, osastopäällikkö, ulkoministeriön itäosasto
Panelistit:
Jaakko Henttonen, neuvonantaja, Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden Manager/Adviser 2006-2017
Ali Arsalo, Pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveyskumppanuuden tarttuvien tautien työryhmän puheenjohtaja
Maija Lummepuro, kulttuuriasiainneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö, Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuus
Aaretti Siitonen, Political Officer, Pohjoinen ulottuvuus ja arktinen, Euroopan
ulkosuhdehallinto

Keskustelu
Tauko

III Pohjoinen ulottuvuus – mitä seuraavaksi?
Mari-Leena Talvitie, kansanedustaja
Paneelikeskustelu
Moderaattori: Petteri Vuorimäki, arktinen ja antarktinen suurlähettiläs, ulkoministeriö
Panelistit:
Mikael Nyberg, hallitusneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö, Pohjoisen ulottuvuuden
liikenne- ja logistiikkakumppanuus
Kari Homanen, Special Adviser, NEFCO
Jari Jumpponen, johtaja, East Office of Finnish Industries,
Pohjoisen ulottuvuuden yritysneuvosto
Jari Vilén, arktisten asioiden neuvonantaja, European Political Strategy Centre

Keskustelu

Päätöspuheenvuoro
Paasikivi-Seuran varapuheenjohtaja,
kansanedustaja, dos. Erkki Tuomioja

Lisätietoja ja valokuvat: katariina.enajarvi (a) paasikivi-seura.fi

MEDIATIEDOTE 3.9.2019

Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Matti Vanhanen
UKK-luennon avajaissanat 3.9.2019
 
-Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Matti Vanhanen totesi avajaissanoissaan:
”Sata vuotta sitten ratkaistiin kaksi suurta kysymystä. Uusi hallitusmuoto määritti Suomen tasavallaksi perinnöllisen monarkian sijasta ja samalla päätettiin vallanjaosta keskeisten instituutioiden välillä. Tällöin syntyi myös vahva raja sisä- ja ulkopolitiikan välille. Kuinka se on kestänyt aikaa, sitä on syytä pohtia.”
 
UKK-luennon piti Valtioneuvoston oikeuskansleri, OTT, hallinto-oikeuden dosentti Tuomas Pöysti. Puhe ”Kansallinen turvallisuus ja kestävä valtiosääntö” on luettavissa kokonaisuudessaan:
 
Valtioneuvoston oikeuskansleri, OTT, hallinto-oikeuden dosentti Tuomas Pöysti
Lisätietoja ja valokuvat: katariina.enajarvi (a) paasikivi-seura.fi
 

MEDIATIEDOTE 11.6.2019

Tilaisuuden alussa Paasikivi-Seuran varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja onnitteli seuran puolesta eduskunnan puhemieheksi valittua seuran puheenjohtaja Matti Vanhasta. Lahjan myötä odotamme puhemiehen päiväkirjoja.
 
Paasikivi-Seuran kokous 11.6.2019 – Puheenjohtaja Matti Vanhasen avajaissanat

-Paasikivi-Seuran puheenjohtaja, vasta valittu eduskunnan puhemies Matti Vanhanen totesi avajaissanoissaan,  että Uuden Antti Rinteen hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkaa suuressa kuvassa vakiintunutta linjaa eikä tuota odottamattomia yllätyksiä naapureillemme tai yhteistyökumppaneillemme.

Puolustuspolitiikassa omaksuttu yli vaalikausien ulottuva suunnittelu toimii myös nyt. Vaikka hallituspohja vaihtui lähes kokonaan, voidaan sekä ilmavoimiemme että laivaston suuret hankinnat tehdä suunnitellulla tavalla.

Hallitus vahvistaa hieman lähetystöverkkoa ja nostaa merkittävällä summalla kehitysyhteistyömäärärahoja. Korotuksesta huolimatta avun suhteellinen bkt-osuus kasvaa vain hieman.

Puhujana Paasikivi-Seuran kokouksessa
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho

-Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ottaa puheessaan Paasikivi-Seurassa esille keskusteluiden temaattisen hyödyntämisen yhtäältä sisäpoliittisina kysymyksinä ja toisaalta EU-jäsenyyden vaikutuksen ulko- ja turvallisuuspoliittisten kysymysten käsittelyyn.

Pitämässään puheessa Halla-aho tuo esille, että Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on nähdäkseen ollut Suomessa aina hankala puheenaihe, johon vaikuttaisi mahtuvan vain yksi aihe kerrallaan ja toteaa, että ”turvallisuuspolitiikka täytyy ymmärtää hyvin laaja-alaisena kokonaisuutena. On olemassa monenlaista turvallisuutta: aineellista, aineetonta, fyysistä, sotilaallista. Erityyppisiin uhkakuviin pitää valmistautua erityyppisin keinoin, eikä yksi uhkatekijä sulje pois muita.” Halla-aho pitää myös aiheellisena toisen maailmansodan ja kommunismin romahtamisen saakka ollutta pelkoa, että jokin ulkoinen taho käyttäisi suomalaisten sisäisiä ristiriitoja omien tarkoitusperiensä edistämiseen. 

Perussuomalaisten Ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjan mukaisesti Suomessa julkisen vallan ja päätöksentekijöiden ensisijainen tehtävä on kaikilla sektoreilla puolustaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia.  Suomi-niminen valtio onkin Halla-ahon mukaan suomalaisten edunvalvontakoneisto eikä Suomi voi omaksua tehtäviä tai tavoitteita, jotka ovat ristiriidassa tämän periaatteen kanssa. Lisäksi politiikan pitää Halla-ahon mukaan perustua realiteetteihin ja olla käytännöllistä.

Halla-aho ottaa puheessaan kantaa niin Nato-kysymykseen kuin Venäjän tilanteeseen, vaikka pitää Kiinaa Venäjääkin suurempana dilemmana maailmalle. Suomea hän pitää poikkeuksena EU-maiden osalta Natoon kuulumattomuuden vuoksi. Halla-aho toteaa puheessaan yhtäältä että: ”Nato-kysymyksessä on mielestäni syytä olla pragmaattinen. Oma näkemykseni on, että Suomen olisi ollut järkevää liittyä siihen 90-luvulla, kun maailmanpoliittinen tilanne oli rauhallisempi. Ajatus siitä, että Nato-jäsenyys tärvelisi Suomen suhteet Venäjään, on perusteeton. Ei se ole estänyt hyviä kahdenvälisiä Venäjä-suhteita muidenkaan maiden kohdalla.” Ja toisaalta, että: ”Silloin oli kuitenkin silloin, ja nyt on nyt. Venäjä vahtii muiden tekemisiä paljon aggressiivisemmin kuin 20 vuotta sitten, ja se pyrkii voimakkaasti palauttamaan omaa alueellista ja globaalia vaikutusvaltaansa. Reaktio Nato-jäsenyyden hakemiseen olisi todennäköisesti Suomen kannalta kielteinen, ja jäsenyysprosessi itsessään altistaisi Suomen monenlaiselle mielipide- ja informaatiovaikuttamiselle, etenkin jos ratkaisu sidottaisiin kansanäänestykseen. Ei ole liioin sanottua, että kaikki Naton nykyiset jäsenmaat olisivat halukkaita ärsyttämään Venäjää tukemalla Suomen jäsenyyttä.”

Halla-aho korostaa kuitenkin puheessaan, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka eivät ole olleet varsinaisia profiilikysymyksiä puolueellensa ja että jäsenistössä on näihin kysymyksiin liittyen hyvinkin paljon variaatiota, kuten suomalaisten keskuudessa yleensäkin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon puhe on kokonaisuudessaan luettavissa Paasikivi-Seuran sivuilta https://www.paasikivi-seura.fi/pidettyja-esitelmia/ josta löytyy myös aiempia eduskuntapuolueiden puheenjohtajien Ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjapuheita.

Lisätietoja ja valokuvat katariina.enajarvi (a) paasikivi-seura.fi

MEDIATIEDOTE 8.4.2019

Paasikivi-Seuran kokouksessa 8.4.2019 klo 18 ”Uhkakuvat” aiheenaan puhunut kyberturvallisuuden professori, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll tuo illan keskeisimpinä ydinviesteinä kysymykset uhkakuvakeskustelun ajankohtaisuuden, ennakointikyvyn, sodan ja rauhan käsitteiden sekaantumisen.

Kokousta koolle kutsuttaessa Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Matti Vanhanen:

”- Paras systeemitason keino välttää erilaisia uhkia on huolehtia, että oman maan asiat ovat kunnossa ja järjestyksessä. Vakaa talous, ihmisten hyvä koulutus- ja sivistystaso, kunnioitus instituutioita kohtaan, uskottavat turvallisuusjärjestelyt ja riittävä huoltovarmuus kaikilla sektoreilla ovat vakuutus ulkopuolisia häiriöitä vastaan. Pienikin voi olla vanttera, jota ei ole helppo vetää kriiseihin mukaan, totesi Vanhanen.”

Jarno Limnéll, kyberturvallisuuden professori, sotatieteiden tohtori:

”- Erilaisista uhkakuvista puhutaan nyt Suomessa poikkeuksellisen paljon. Kyber- ja hybridiuhkat, Venäjän uhka, terrorismi sekä monet muut uhkat tuntuvat arkipäiväisiltä. Vaikka tarpeetonta turvattomuuden luomista tulee välttää, on uhkien ymmärtäminen ja varhainen toteaminen kuitenkin edellytys niiden tehokkaalle torjumiselle. Nopeasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä uhkien ennakointikyky sekä kokonaisturvallisuuden mallin tarpeellisuus korostuvat.”
”-2020-luvun sodankäyntiin sekoittuu uusia elementtejä erityisesti kyberympäristössä tavoitteena pysyttäytyä sodan kynnyksen alapuolella. Samalla sodan ja rauhan rajat hämärtyvät entisestään, arvioi Limnéll.”

Historiallisesti toteutuneita uhkia, maantieteellistä ja sivilisaatioiden näkökulmaa on tarkasteltu myös Jarno Limnéllin ja Paasikivi-Seuran kokouksessa illan puheenvuoroa kommentoineen ministeri Jaakko Iloniemen Uhkakuvat -teoksessa. Kirjassa uhkakuvien laadintaa tarkastellaan muun muassa osana valtioiden toimesta tehtäviä turvallisuusarvioita sekä erilaisten uhkakuvien yhteisvaikutuksen näkökulmasta. Kansalaisten luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan korostuu.

Jarno Limnéll, kyberturvallisuuden professori, sotatieteiden tohtori:

”-Osa uhkistamme on vanhan kertaamista mm. Suomen geopoliittinen asema on ennallaan ja sen uhkakuvat. Toiset uhkakuvat ovat seurausta nopeasti tapahtuvista muutoksista, joista keskeinen on teknologian vallankumouksellinen kehitys.

”-Venäjä tulee jatkossakin oleman Suomen turvallisuus- ja uhka-arvioissa keskeinen. Ennustettavissa on kansainvälisen sopimuksiin pohjautuvan järjestelmän horjuminen sekä ainakin asteittainen demokratian kriisi. Teknologia puolestaan muuttaa lähes kaiken ja vaikutukset turvallisuuteen ovat merkittäviä. Suuryritysten ja eivaltiollisten toimijoiden merkitys kasvaa maailmassa, jossa sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekä fyysinen ja digitaalinen maailma kietoutuvat yhä vahvemmin toisiinsa”.

– ”Luottamuksen merkitys korostuu Suomessa entistäkin enemmän myös turvallisuuden näkökulmasta. Kansalaisten luottamuksen romahdus yhteiskuntaan on ymmärrettävä vakavana uhkakuvana. Se, että yhteiskunta ei toimi, demokratiaan ei voi luottaa, ihmiset eivät voi luottaa turvallisuusviranomaisiin ja yhteiskunta koetaan turvattomaksi, painottaa Limnéll.”

Uhkakuvatkirjan yksi viesti on myös, että realistinen uhkakuva voi myös osaltaan luoda turvaa. Resilienssin ohella varautuminen ja hyvä ennakointikyky ovat välttämättömiä, ja saattavat jopa vaikuttaa uhkan toteutumatta jäämiseen. Kun suomalaisessa yhteiskunnassa ”yhdessä kohtaamme erilaisia uhkia, yhdessä uhista myös selviydymme”. Lähde: Iloniemi, J. & Limnéll, J. 2018. Uhkakuvat , Docendo Oy, Jyväskylä, 286 s.

Paasikivi-Seura on avannut Twitter ja Facebook-tilit. Kokouksessa käynnistynyttä keskustelua voi jatkaa myös @PaasikiviS @VanhanenMatti @JaakkoIloniemi @JarnoLim #turpo #ulkopolitiikka #Uhkakuvat

Lisätietoja ja valokuvat: katariina.enajarvi (a) paasikivi-seura.fi

11.3.2019

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – vaalipaneeli
maanantaina 11.3.2019 klo 18-20 Hilton Strand Helsinki hotellin Ball Roomissa, 
osoite John Stenbergin ranta 4, 2krs., Helsinki.

Tilaisuus näytetään suorana Ilta-Sanomien verkkosivuilla
ja sen tallenne on katsottavissa linkistä
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006031026.html
 
Vaalipaneelin avaa Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Matti Vanhanen.
 
Tilaisuuden juontaa suurlähettiläs René Nyberg.                   

Vaalipaneelikeskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta käyvät: 
Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto 
Sari Essayah, Suomen Kristillisdemokraatit 
Ilkka Kanerva, Kansallinen Kokoomus 
Teija Makkonen, Liike Nyt 
Krista Mikkonen, Vihreä Liitto 
Tom Packalén, Perussuomalaiset 
Kari Salmi, Suomen ruotsalainen kansanpuolue 
Mikko Savola, Suomen Keskusta 
Riikka Taivassalo, Sininen tulevaisuus 
Jutta Urpilainen, Suomen sosiaalidemokraattinen puolue 
Paavo Väyrynen, Seitsemän tähden liike         
 
 
Lisätietoja ja valokuvat: katariina.enajarvi (a) paasikivi-seura.fi           

***

5.2.2018 Paasikivi-Seura lahjoittaa Ilja Glazunovin vuonna 1973 maalaaman presidentti Urho Kekkosen muotokuvan Suomen kansallismuseolle esille asetettavaksi Tamminiemeen

KANSALLISMUSEO
MEDIATIEDOTE 5.2.2018Paasikivi-Seura lahjoittaa Ilja Glazunovin vuonna 1973 maalaaman presidentti Urho Kekkosen muotokuvan Suomen kansallismuseolle esille asetettavaksi Tamminiemeen Presidentti Urho Kekkosen muotokuvan maalannut venäläinen taiteilija Ilja Glazunov (1930‒2017) oli 1970-luvulla tunnettu taiteilija myös Suomessa. Hän maalasi lukuisia eri maiden valtionpäämiehiä, elokuvatähtiä sekä tunnettuja suomalaisia. Aloite presidentti Kekkosen muotokuvasta tuli Neuvostoliiton johdolta. ”Tamminiemen” hyväksymän ehdotuksen muodollisena tilaajana toimi sittemmin Paasikivi-Seura. Glazunov maalasi presidentin muotokuvaa Helsingissä 1973 taiteilija Laila Pullisen ateljeessa.                        

Teoksen virallinen luovutus tapahtuu 5.2.2018 Tamminiemessä Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Matti Vanhasen ja seuran valtuuskunnan toimesta.

 ”Alkuperäisessä versiossa taustana oli Suomen kartta sekä Neuvostoliiton aluetta tummin värein. Kuultuani, ettei tausta miellyttänyt presidenttiä pyysin taiteilijaa harkitsemaan taustan vaihtamista. Taustalle tulikin suomalaista maisemaa ja luontoa, missä Kekkonen viihtyi. Presidentti Kekkonen oli itse tyytyväinen teoksen lopputulokseen”, muistelee teoksen syntyvaiheita Martti Enäjärvi, Paasikivi-Seuran valtuuskunnan jäsen.

Muotokuvan valmistumista juhlittiin 27.11.1973, Paasikivi-Seuran vuosipäivänä, presidenttiparin ja Suomen ylimmän johdon läsnä ollessa. Alun perin muotokuvan sijoituspaikaksi tuli Finlandia-talo, missä oli jo pidetty ETYK-kokouksen ensimmäinen vaihe. Teos on sen jälkeen ollut esillä mm. hotelli Presidentissä, Tamminiemessä sekä ulkoministeriössä, mistä se nyt siirtyy takaisin Tamminiemeen. Muotokuva on vuosien aikana ollut esillä lukuisissa näyttelyissä eri puolilla Suomea, viimeksi Kouvolan taidemuseo Poikilossa 2017.

”Teos kiinnostaa varmasti Tamminiemen museokävijöitä ja se sijoitetaan samaan paikkaan missä se on aikaisemmin ollutkin eli eteishalliin, jossa se tervehtii museoon saapuvia vieraita ja muistuttaa talon pitkäaikaisimmasta asukkaasta. Taulua on kyselty aika ajoin ja Paasikivi-Seuran lahjoituksen ansiosta kyselyihin voidaan vastata.” toteaa intendentti Mikko Teräsvirta Tamminiemestä.

Paasikivi-Seura perustettiin vuonna 1958. Seura pyrkii edistämään kaikkien kansalaispiirien keskuudessa kiinnostusta Suomen ulkopolitiikkaan ja kansainvälisen politiikan kysymyksiin. Seura myös vaalii presidentti J. K. Paasikiven muistoa ja hänen poliittista perintöään. Paasikivi-Seura ry ja eri puolilla Suomea toimivat alueelliset Paasikivi-Seurat ovat riippumattomia kansalaisjärjestöjä, jotka ovat erikoistuneet järjestämään kokous-, esitelmä-, seminaari- ja keskustelutilaisuuksia, joissa koti- ja ulkomaiset luennoitsijat voivat avoimesti käsitellä kansainvälispoliittisia ja ulkopoliittisia aiheita.

Amos Andersonin 1940 valtiolle lahjoittama Tamminiemi oli kolmen Suomen presidentin Risto Rytin, C. G. E. Mannerheimin ja Urho Kekkosen virka-asunto ja monien poliittisten neuvottelujen ja ratkaisujen näyttämö. Presidentti Kekkosen kuoleman jälkeen Tamminiemi avattiin museona joulukuussa 1987 osaksi Kansallismuseon museoperhettä.

Lisätietoja intendentti Mikko Teräsvirta, mikko.terasvirta@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6374

Paasikivi-Seuran sihteeri, Katariina Enäjärvi-Miinin, katariina.enajarvi@paasikivi-seura.fi, puh. 050 599 3252

Mediakuva (tiedotteen linkissä)
Ilja Glazunov Urho Kekkonen, 1973 öljy kankaalle Kuva: Kansallisgalleria / Henri Tuomi
TAMMINIEMI Seurasaarentie 15, Helsinki Avoinna 4.1.-31.3. la-su klo 11-17 / 1.4.-30.9. ke-su klo 11-17 / 1.10.-31.12. la-su klo 11-17 www.kansallismuseo.fi
 
 
Kuva Tamminiemestä 5.2.2018
 

 

Paasikivi-Seura ry:ltä ja Suomen Mitalitaiteen Kilta ry:ltä taidemitali Tasavallan presidentti Sauli Niinistölle

LEHDISTÖTIEDOTE

Uutiset, 19.12.2016

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastaanotti Paasikivi-Seura ry:n ja Suomen Mitalitaiteen Kilta ry:n yhdessä toteuttaman taidemitalin ensimmäisen kappaleen Mäntyniemessä 19.12.2016.

Mitalin presidentti Niinistölle luovuttivat Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Matti Vanhanen ja Suomen Mitalitaiteen Killan puheenjohtaja Ilkka Voionmaa seurueineen.

Presidentti Niinistön taidemitalin ”Kohtaaminen” on suunnitellut kuvanveistäjä Tapio Kettunen.

Paasikivi-Seura on teettänyt mitalin jokaisen Tasavallan presidentin kunniaksi J.K. Paasikivestä lähtien ja Suomen mitalitaiteen Kilta ry on tehnyt taidemitalit kaikista presidenteistämme K.J. Ståhlbergista alkaen.

Mitalista ja sen tilaamisesta on saatavilla lisätietoa 

Katariina Enäjärvi-Miinin
Paasikivi-Seuran sihteeri
GSM +358 50 5993252
katariina.enajarvi (a) paasikivi-seura.fi
www.paasikivi-seura.fi

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastaanottamassa taidemitalia Paasikivi-Seura ry:ltä ja Suomen Mitalitaiteen Kilta ry:ltä Mäntyniemessä 19.12.2016.Mukana myös kuvanveistäjä Tapio Kettunen. Valokuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Paasikivi-Seura ry:n puheenjohtaja Matti Vanhanen luovuttamassa taidemitalia Tasavallan presidentti Sauli Niinistölle Mäntyniemessä 19.12.2016.Taustalla kuvanveistäjä Tapio Kettunen. Valokuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastaanotti Paasikivi-Seura ry:n ja Suomen Mitalitaiteen Kilta ry:n yhdessä toteuttaman, kuvanveistäjä Tapio Kettusen suunnitteleman taidemitalin ”Kohtaaminen” ensimmäisen kappaleen Mäntyniemessä 19.12.2016. Valokuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön taidemitali ”Kohtaaminen”.Mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Tapio Kettunen.