Paasikivi-Seura ry.
Paasikivi-Samfundet rf.
Paasikivi Society
Kruunuvuorenkatu 4 (2 krs.)
FI-00160 Helsinki
FINLAND
tel. +358 50 599 3252
Office hours 13:00-16:00
etunimi.sukunimi(@)
paasikivi-seura.fi
Paasikivi-Seura ry.
Paasikivi-Samfundet rf.
Paasikivi Society
Kruunuvuorenkatu 4 (2 krs.)
FI-00160 Helsinki
FINLAND
tel. +358 50 599 3252
Office hours 13:00-16:00
etunimi.sukunimi(@)
paasikivi-seura.fi
På svenska In EnglishPaasikivi-Seurojen LiittoLiiton yhteystiedot Paasikivi-Seurojen yhteystiedot Tapahtumat Seuroilla yhteinen liittoPaasikivi-Seurat perustivat v. 1994 yhteisen keskusjärjestön Liiton mielestä tulevaisuuden uuspaasikiveläinen ulkopolitiikka vaatii ennen kaikkea siltojen rakentamista eri sukupolvien kokemusten ja näkemysten välille. Seurat katsovat, että presidentti Paasikiven nimi sopii edelleen hyvin myös uuden linjan symboliksi, sillä pystyihän Paasikivi ohjaamaan toisen maailmansodan jälkeen Suomen valtiolaivan ohi pahojen karikoiden selvälle ja suoralle väylälle. Päättäväisessä toiminnassaan Paasikivi korosti, että oli otettava huomioon kunkin ajan omat reaaliteetit. Alueelliset Paasikivi-Seurat perustivat v. 1994 yhteisen keskusjärjestön, Paasikivi-Seurojen Liiton, jonka tehtävänä on toimia jäsenseurojensa yhdyssiteenä sekä edistää julkista keskustelua ja kansalaisten kiinnostusta Suomen ulkopoliittisiin suhteisiin. Paasikivi-Seurojen Liitto korvasi vuonna 1968 perustetun Paasikivi-Seurojen neuvottelukunnan. Liitto on hakenut entistä tiiviimpiä yhteyksiä julkisen sektorin lisäksi elinkeinoelämään, ammattijärjestöihin sekä korkeakouluihin ja koulumaailmaan yleensä. Liiton vuosittaisia kokouksia on vähintään kaksi ja ne pidetään eri puolilla Suomea. Liitolla on oma johtokunta. Liiton toimesta on vierailtu ja luotu kontakteja lähes kaikkiin Euroopan maihin ja myös muihin maanosiin. Paasikivi-Seurojen toiminnan taustasta Saamme nykyisin tietoa kansainvälisistä tapahtumista enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Silti kansalaisten on usein vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa maailmanmenosta. Tiedotusvälineet kertovat viivytyksettä, mitä on tapahtunut, mutta laajempi keskustelu tapahtumien taustoista ja seuraamuksista jää usein käymättä. Kansainväliset järjestelmät ovat muuttuneet paljon, niiden muutosten vaikutukset ulottuvat lähes jokaiseen valtioon ja niiden kansalaisiin. Paasikivi-Seurojen kaltaisilla riippumattomilla kansalaisjärjestöillä on nyt entistä enemmän tehtävää avatessaan tietä kansainvälisten kysymysten vapaalle kansalaiskeskustelulle. Eri puolilla Suomea toimivat Paasikivi-Seurat ovat erikoistuneet järjestämään tilaisuuksia, joissa koti- ja ulkomaiset luennoitsijat voivat avoimesti käsitellä kansainvälispoliittisia ja ulkopoliittisia aiheita. Seurojen tilaisuuksissa nähdään usein alustajina merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia, poliittisia päättäjiä, tutkijoita ja muita asiantuntijoita, joiden kanssa kuulijoilla on mahdollisuus keskustella ajankohtaisista kysymyksistä. Helsingistä kaikki alkoi Ensimmäinen Paasikivi-Seura perustettiin Helsinkiin vuonna 1958. Tavoitteeksi otettiin Suomen ulkopolitiikan vahvistaminen ja vakiinnuttaminen. Paasikivi-Seuran aloitteesta perustettiin lisäksi Ulkopoliittinen instituutti, missä seuran osuus on 60 prosenttia, sekä Ulkopolitiikka-lehti. Ensimmäiset maakunnalliset seurat syntyivät vuonna 1962 Tampereelle ja Lahteen. Tällä hetkellä seuroja on toiminnassa eri puolilla Suomea kaikkiaan 18. Jäsenistö koostuu eri poliittisten puolueiden jäsenistä sekä sitoutumattomista asiantuntijoista ja ulkopolitiikan harrastajista. Helsingin Paasikivi-Seura on ollut monen huomattavan koti- ja ulkomaisen puhujan foorumina. Seuran kunniajäsenet presidentit Urho Kekkonen, Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari ovat pitäneet useita tunnetuksi tulleita puheitaan Paasikivi-Seurassa, kuten myös nykyinen tasavallan presidentti Tarja Halonen. Myös useat ulkomaiset valtiomiehet ovat vierailleet esitelmöitsijöinä seuran tilaisuuksissa. Seuran nimen on katsottu symboloivan hyvin sitä realistista ulkopolitiikkaa, joka oli ominaista presidentti J.K. Paasikivelle. Paasikivi-Seurat itsenäisiä yhdistyksiä Paasikivi-Seurojen Liittoon kuuluvat Paasikivi-Seurat ovat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä, joista kunkin toiminnasta vastaa vuosikokouksen valitsema johtokunta tai valtuuskunta. Eri seurat suunnittelevat ja järjestävät toimintansa itse, joten toimintamuodot ovat vaihtelevia. Jäsenkokousten ja yleisötilaisuuksien lisäksi seurat järjestävät seminaareja ja tutustumismatkoja sekä harjoittavat julkaisutoimintaa. Paasikivi-Seuroja toimii seuraavilla paikkakunnilla Suomessa:
|