Mikä Paasikivi-Seura on?

Paasikivi-Seura perustettiin Helsinkiin v. 1958. Seuran tavoitteeksi otettiin tuolloin Suomen virallisen ulkopolitiikan vahvistaminen ja vakiinnuttaminen laajojen kansalaispiirien keskuudessa.

Seura otti tehtäväkseen myös Suomen ulkopoliittisen linjan ja seuran tunnetuksi tekemisen ulkomailla. Sääntöjensä mukaan seuran tarkoituksena on pyrkiä edistämään kaikkien kansalaispiirien keskuudessa kiinnostusta Suomen ulkopolitiikkaan ja kansainvälisen politiikan kysymyksiin sekä vaalia presidentti J.K. Paasikiven muistoa ja hänen poliittista perintöään.  

Seura järjestää kokous-, esitelmä-, seminaari- ja keskustelutilaisuuksia.
Seura tukee myös alansa tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Seuralla on vuosittain noin 10 erilaista jäsentilaisuutta.

Paasikivi-Seuran aloitteesta perustettiin myös Ulkopoliittinen instituutti sekä Ulkopolitiikka-lehti. Paasikivi-Seura on ollut monen huomattavan koti- ja ulkomaisen puhujan foorumina. Seuran kunniajäsenet Tasavallan Presidentit Urho Kekkonen, Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari ovat pitäneet useita tunnetuksi tulleita puheitaan Paasikivi-Seurassa. Myös lukuisat ulkomaiset valtiomiehet ovat vierailleet esitelmöitsijöinä seuran tilaisuuksissa.

Paasikivi-Seura valitsi 50-vuotisjuhlakokouksessaan 27.11.2008 uusiksi  kunniajäseniksi ministeri Jaakko Iloniemen ja valtioneuvos Harri Holkerin. Ministeri Iloniemi toimi seuran puheenjohtajana vuosina 1986-1994 ja valtioneuvos Holkeri vuosina 1995-2000.  

Presidentti J. K. Paasikivi ja hänen ulkopoliittinen linjansa

Maakunnalliset Paasikivi-Seurat itsenäisiä yhdistyksiä

Tampereelle ja Lahteen. Tällä hetkellä seuroja on toiminnassa eri puolilla Suomea kaikkiaan 23. Ensimmäiset maakunnalliset seurat syntyivät v. 1962.

Maakunnalliset seurat ovat itsenäisiä yhdistyksiä, joiden toiminnasta vastaa vuosikokouksen valitsema valtuuskunta tai hallitus. Eri seurat suunnittelevat ja järjestävät toimintansa itsenäisesti, joten toimintamuodot ovat vaihtelevia. Jäsenkokousten ja yleisötilaisuuksien lisäksi seurat järjestävät seminaareja ja tutustumismatkoja sekä harjoittavat julkaisutoimintaa. 

Seurat 2000-luvun avoimia keskustelevia kansalaisjärjestöjä

Saamme nykyisin enemmän tietoa maamme ulkopuolisista tapahtumista kuin koskaan aikaisemmin. Silti kansalaisten on vaikeata muodostaa kokonaiskuva maailmanmenosta. Tiedotusvälineet kertovat viivytyksettä, mitä on tapahtunut, mutta kovinkaan usein meille ei kerrota, miksi jotakin on tapahtunut ja mitä vaikutuksia tapahtumalla on. Kansainvälinen järjestelmä ja Suomen asema ovat muuttuneet niin paljon, että muutosten vaikutukset ulottuvat kansalaistasolla lähes kaikkialle ja valtiollisella tasolla lähes jokaisen valtion ulkopoliittiseen asemaan. Paasikivi-seurojen kaltaisilla riippumattomilla kansalaisjärjestöillä on nyt entistä enemmän työsarkaa raivatessaan tietä kansainvälisten kysymysten vapaalle kansalaiskeskustelulle.

Paasikivi-Seura ja eri puolilla Suomea toimivat maakunnalliset Paasikivi-Seurat ovat erikoistuneet järjestämään tilaisuuksia, joissa koti- ja ulkomaiset luennoitsijat voivat avoimesti käsitellä kansainvälispoliittisia ja ulkopoliittisia aiheita. Seurojen tilaisuuksissa nähdään usein alustajina merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia, tutkijoita, journalisteja ja muita asiantuntijoita, joiden kanssa kuulijoilla on mahdollisuus keskustella ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä. 

Etusivun valokuvien oikeudet SA-kuva,

Jaakko Iloniemen ja Harri Holkerin yksityisarkistot