Contacts

Paasikivi-Seura ry.
Paasikivi-Samfundet rf.
Paasikivi Society

Kruunuvuorenkatu 4 (2 krs.)
FI-00160 Helsinki
FINLAND

tel. +358 50 599 3252
Office hours 13:00-16:00

etunimi.sukunimi(@)
paasikivi-seura.fi

Mikä Paasikivi-Seura on?

paasikivi.gifPaasikivi-Seura perustettiin Helsinkiin v. 1958. Seuran tavoitteeksi otettiin tuolloin Suomen virallisen ulkopolitiikan vahvistaminen ja vakiinnuttaminen laajojen kansalaispiirien keskuudessa.

Seura otti tehtäväkseen myös Suomen ulkopoliittisen linjan ja seuran tunnetuksi tekemisen ulkomailla. Sääntöjensä mukaan seuran tarkoituksena on pyrkiä edistämään kaikkien kansalaispiirien keskuudessa kiinnostusta Suomen ulkopolitiikkaan ja kansainvälisen politiikan kysymyksiin sekä vaalia presidentti J.K. Paasikiven muistoa ja hänen
poliittista perintöään.  

kekkonen.gif

Seura järjestää kokous-, esitelmä-, seminaari- ja keskustelutilaisuuksia.  Seura tukee myös alansa tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Seuralla on vuosittain noin 10 erilaista jäsentilaisuutta.

Paasikivi-Seuran aloitteesta perustettiin myös Ulkopoliittinen instituutti sekä Ulkopolitiikka-lehti. Paasikivi-Seura on ollut monen huomattavan koti- ja ulkomaisen puhujan foorumina. Seuran kunniajäsenet Tasavallan Presidentit Urho Kekkonen,
Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari ovat pitäneet useita koivisto.giftunnetuksi tulleita puheitaan Paasikivi-Seurassa.
Myös lukuisat ulkomaiset valtiomiehet ovat vierailleet esitelmöitsijöinä seuran tilaisuuksissa.

Paasikivi-Seura valitsi 50-vuotisjuhlakokouksessaan
27.11.2008  kunniajäsenikseen ministeri Jaakko Iloniemen ja valtioneuvos Harri Holkerin. Ministeri Iloniemi toimi seuran puheenjohtajana vuosina 1986-1994 ja valtioneuvos Holkeri vuosina 1995-2000. Vuosikokouksessaan 25.11.2015 Paasikivi-Seura kutsui kunniajäsenekseen professori Mikko Viitasalon,
joka toimi seuran puheenjohtajana vuosina 2001-2010.

ahtisaari.gif

Presidentti J. K. Paasikivi
ja hänen ulkopoliittinen linjansa


Maakunnalliset Paasikivi-Seurat 

Maakunnalliset Paasikivi-Seurat ovat itsenäisiä yhdistyksiä, joiden toiminnasta vastaa vuosikokouksen valitsema valtuuskunta tai hallitus. Eri seurat suunnittelevat ja
järjestävät toimintansa itsenäisesti, joten
toimintamuodot ovat vaihtelevia. Jäsenkokousten
ja yleisötilaisuuksien lisäksi seurat järjestävät iloniemi_paasikivi.jpgseminaareja ja tutustumismatkoja sekä harjoittavat julkaisutoimintaa. Tällä hetkellä seuroja on toiminnassa eri puolilla Suomea kaikkiaan 23. Ensimmäiset seurat syntyivät vuonna 1962 Tampereelle ja Lahteen.

Seurat 2000-luvun avoimia keskustelevia kansalaisjärjestöjä

Saamme nykyisin enemmän tietoa maamme
ulkopuolisista tapahtumista kuin koskaan aikaisemmin.
Silti kansalaisten on vaikeata muodostaa kokonaiskuva
maailmanmenosta. Tiedotusvälineet kertovat
viivytyksettä, mitä on tapahtunut, mutta kovinkaan
usein meille ei kerrota, harrimv.jpgmiksi jotakin on tapahtunut ja mitä vaikutuksia tapahtumalla on. 

Kansainvälinen järjestelmä ja Suomen asema ovat muuttuneet
niin paljon, että muutosten vaikutukset ulottuvat kansalaistasolla lähes kaikkialle ja valtiollisella tasolla lähes jokaisen valtion ulkopoliittiseen asemaan.

Paasikivi-seurojen kaltaisilla riippumattomilla
kansalaisjärjestöillä on nyt entistä enemmän työsarkaa
raivatessaan tietä kansainvälisten kysymysten vapaalle
kansalaiskeskustelulle.Paasikivi-Seura ja eri puolilla
Suomea toimivat maakunnalliset Paasikivi-Seurat ovat
erikoistuneet järjestämään tilaisuuksia, joissa koti- ja
ulkomaiset luennoitsijat voivat avoimesti käsitellä
kansainvälispoliittisia Mikko_Viitasalo.jpgja ulkopoliittisia aiheita.
Seurojen tilaisuuksissa nähdään usein alustajina merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia, tutkijoita, journalisteja ja muita asiantuntijoita, joiden kanssa kuulijoilla on mahdollisuus keskustella ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä. 


Etusivun valokuvien oikeudet SA-kuva,
Jaakko Iloniemen ja Harri Holkerin yksityisarkistot, 
Paasikivi-Seuran arkisto